Saila Ruuth puhui vappuna Joensuussa

Vappupuhe 2023

Joensuu

Hyvät ystävät ja toverit, 

Kansa on antanut oikeistopuolueille mahdollisuuden ja jopa valtuutuksen yrittää johtaa tätä maata. Hallitusneuvottelut tulevat näyttämään, miten mustaa politiikkaa Suomessa tullaan tulevina vuosina toteuttamaan. Itse ennustan, että hallitusohjelmasta tulee työntekijöiden, opiskelijoiden, työttömien, eläkeläisten ja lähes kaikkien paitsi hyvätuloisten kannalta varsin hirveä.

Tulemme todennäköisesti näkemään lukuisia pyrkimyksiä heikentää työntekijöiden oikeuksia sekä ammattiliittojen asemaa. Esimerkiksi irtisanomissuojan heikentämistä, lakko-oikeuden rajoittamista, paikallisen sanelun lisäämistä sekä yleissitovien työehtosopimusten horjuttamista. Oikeistopuolueet ja työnantajapiirit kuvittelevat edelleen, herran vuonna 2023, että työn tuottavuus ja tuloksellisuus paranee lisäämällä isäntävaltaa ja heikentämällä työntekijöiden oikeuksia.

Etenkin pääministeripuolueeksi pyrkivä Kokoomus on sitoutunut valtiontalouden tasapainottamiseen 6 miljardin edestä tällä vaalikaudella. Ennen vaaleja Kokoomus vielä lupasi, että sopeuttamista ei tulla tekemään koulutuksesta, sosiaaliturvan indekseistä tai sote-palveluista. Pian vaalien jälkeen valtionvarainministeriöstä kuitenkin jo kerrottiin, että ilman leikkauksia myös näihin, ihmisten ja Suomen kannalta keskeisiin menestystekijöihin, sopeuttaminen ei voi onnistua.

Vaikuttaakin selvältä, että raskaimman taakan talouden tasapainottamisesta tulevat kantamaan yhteiskunnan heikoimmat sekä tavalliset pieni- ja keskipalkkaiset työntekijät. Ihmiset, jotka tarvitsevat ja haluavat itselleen toimivan terveydenhuollon, lapsilleen turvallisen päiväkodin ja koulun, ikääntyneille vanhemmilleen inhimillisen vanhainkodin sekä taloudellista turvaa sen varalle, että jää työttömäksi, lähtee opiskelemaan tai vaikka sairastuu eikä pysty itseään ja perhettään elättämään.

Rikkain kymmenys tuskin tulee osallistumaan säästötalkoisiin millään tavalla. Päinvastoin: heille tullaan todennäköisesti tarjoamaan verohelpotuksia, joita he eivät mihinkään tarvitse, mutta jotka heikentävät julkista taloutta entisestään.

Suomen kaltaisen pienen maan valttikortit globaalissa kilpailussa ovat ihmisten vahva osaaminen ja hyvinvointi sekä näiden varaan rakentuva yhteiskunnan vakaus ja tasa-arvo. Me emme voi emmekä halua kilpailla halpatuontimaiden kanssa kurjimmista työoloista, räikeimmästä eriarvoisuudesta ja heikoimmasta hyvinvointipolitiikasta.

Toivon, että neuvottelunsa aloittavan hallituksen yhteinen taival myös päättyy mahdollisimman pikaisesti, jotta Suomen pärjäämisen peruspilareita ei ehditä pysyvästi vaurioittaa lyhytnäköisen leikkauspolitiikan ja ideologisen eriarvoistamisen seurauksena.

Hyvät ystävät, 

Perinteisesti Suomessa on arvostettu yhteistyötä. Kun laajasti yhteiskuntaa ja suomalaisia edustavat tahot yhdessä valmistelevat päätöksiä, tulee usein tasapainoisia lopputuloksia, joihin valtaosa ihmisistä voi sitoutua. Se vahvistaa päätösten oikeutusta ja yhteiskunnan vakautta. Tyypillisesti ay-liike on myös viestinyt maan hallitukselle valmiudestaan kunnioittavaan kolmikantaiseen valmisteluun ja yhteistyöhön.

Tällä kertaa kuitenkin sanon, että turha pyytää valmistelemaan uusia kikyjä. Jos oikeistohallitus haluaa leikata lomarahoja, pidentää työaikaa tai horjuttaa millään tavalla työntekijöiden oikeuksia, niin minä vastaan, että pitäkää tunkkinne.

Ay-liikkeen ei pidä mennä oikeuttamaan oikeistohallituksen kyykytysjumppaa. Se, että yhteistyön yksi osapuoli laitetaan valitsemaan ruton ja koleran väliltä, ei ole yhteistyötä eikä kunnioittavaa kolmikantaista sopimista. Sellaisesta päätöksenteosta ei työntekijäjärjestöjen tarvitse eikä pidä vastuuta kantaa.

Hyvät ystävät ja toverit, 

Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisen suurten muutosten aikaa. Turvallisuuden tunne on ollut uhattuna niin koronan, Venäjän hyökkäyssodan kuin ilmastonmuutoksenkin takia. Työelämä on muuttunut harppauksin esimerkiksi etätyön lisäännyttyä ja tulee muuttumaan vielä lisää, kun on tehtävä toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi.

Rehellisyyden nimissä on sanottava, että Suomesta tulee katoamaan joitain työpaikkoja ilmastonmuutoksen torjumisen takia. Samaan aikaan on kuitenkin näköpiirissä jo uusia työpaikkoja uuden tuotannon parissa. Tärkeintä on se, että maan hallitus sitoutuu vahvasti siihen, että ketään ei jätetä. Kukaan ei saa pudota työelämän ja yhteiskunnan kelkasta siksi, että elinkeinorakenne ja lähes koko elämäntapamme on myllerryksessä, jollaista ei ole nopeudessaan ehkä koskaan ennen nähty.

Muutos ei ole ole helppoa tai mukavaa, mutta se on tässä tapauksessa välttämätöntä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että meillä Suomessa on kaikki edellytykset selviytyä tulevasta voittajana, sillä meillä on – ainakin toistaiseksi – osaamista, jonka varassa rakentaa uutta työtä ja tuotantoa, sekä hyvinvointivaltio, jonka avulla voidaan tasata epätasa-arvoisesti kohdistuvia haittoja, joita muutos aiheuttaa.

Tärkeää on muistaa myös se, että sään ääriolosuhteet, niin kuivuudet ja helteet kuin myrskyt ja tulvatkin, kohtelevat pahimmalla tavalla ihmisiä niissä maanosissa, joissa elämän edellytykset ja tulevaisuuden näkymät ovat jo valmiiksi heikot ja sietokyky poikkeusoloille lähes olematon. On jo nyt nähtävillä, miten ilmastonmuutos lisää eriarvoisuutta ja aiheuttaa yhteiskunnallista levottomuutta.

Olisikin toivottavaa, että myös ilmastotoimia eniten parjanneet puolueet, kuten perussuomalaiset, ymmärtäisivät ilmastotoimien yhteyden entistä kovempiin paineisiin EU:n ulkorajoilla. Kun ihmisillä on hätä eikä tulevaisuudella ole mitään tarjota, he jättävät kotinsa, he jättävät rakkaansa ja lähtevät etsimään parempaa elämää itselleen ja lapsilleen. Eikä liikkeelle lähteneitä ihmisiä voi millään muurilla pysäyttää.

Siksi älyllisesti epärehellisintä, mitä poliittinen puolue voi tehdä, on samaan aikaan vastustaa toimia, joilla vähennetään tarvetta lähteä etsimään parempaa elämää, että vastustaa liikkeelle lähteneiden ihmisten auttamista. Se on pään laittamista pensaaseen kaksinkertaisesti. Se on julmaa ja lyhytnäköistä, sillä ongelmat eivät poistu sillä, että niiltä suljetaan silmät. Ongelmat poistuvat sillä, että niihin tartutaan ja ne hoidetaan.

Hyvät toverit,

Jokaisessa kriisissä on myös uuden siemen, ja tämä pätee myös ay-liikkeeseen itseensä. Tutkimukset kertovat, että järjestäytymisaste on laskenut jo lähelle 50 prosenttia. Tutkimukset kertovat myös sen, että yleisin syy kuulua ammattiliittoon, on ansiosidonnainen työttömyysturva.

Nämä tiedot pakottavat ammattiliitot itsetutkiskelun pariin. On välttämätöntä todeta ääneen se, että on ollut virhe ammattiliitoilta tehdä jäsenhankintaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan varassa. YTK on tehnyt menestyksekästä työtä osoittaessaan, että itsensä voi vakuuttaa työttömyyden varalle myös ilman ammattiliittoa.

Meidän ei kuitenkaan pidä jäädä tuleen makaamaan vaan uutta suuntaa ja voimaa voidaan ammentaa palaamalla ammattiyhdistysliikkeen juurille. Perimmäinen syy kuulua ammattiliittoon ei ole kadonnut minnekään. Se perimmäinen syy kuulua liittoon on työmarkkinoiden heikomman osapuolen pärjääminen vahvempaa vastaan. Perimmäinen syy on työntekijöiden mahdollisuus ja oikeus saada työstään kunnollista palkkaa ja hyvät työolot.

Työntekijöiden oikeudet turvataan edelleen parhaiten toimimalla yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Ei lomarahat, palkalliset perhevapaat, vuorolisät tai vaikka työtapaturmien väheneminen ole seurausta työnantajien hyväntahtoisuudesta. Ne ovat seurausta työntekijöiden yhteisestä työstä ja toiminnasta. Siitä, että on asetuttu yhteisesti vaatimaan parempaa ja ollaan viime kädessä yhdessä valmiita menemään lakkoon oikeuksien puolustamiseksi.

Hyvät ystävät, 

Työelämän kehitys on jatkuvaa kissa ja hiiri -leikkiä, jossa työnantajat pyrkivät kehittämään uusia tapoja välttyäkseen työnantajavastuulta, ja työntekijät pyrkivät kehittämään lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia saadakseen kaikki työntekijät turvan piiriin. Pätkätyöt, vuokratyöt, nollatuntisopimukset sekä tuoreimpana tulokkaana alustatalous ovat esimerkkejä viime vuosikymmenten yrityksistä halpuuttaa työtä ja heikentää työntekijöiden neuvotteluvoimaa.

Mutta jatkuvasti on myös näyttöjä siitä, että työntekijöitä ei ole lannistettu vaan oikeuksien puolesta ollaan edelleen valmiita tekemään töitä. Upein esimerkki pirstaloituvan työelämän järjestäytymisestä saatiin reilu viikko sitten, kun uutisoitiin, että Wolt-kuskit olivat perustaneet ammattiosaston, joka hyväksyttiin PAMin jäseneksi.

On ratkaisevan tärkeää, että ammattiliitot ovat jatkuvasti valppaita ja valmiita auttamaan niitä työntekijöitä, jotka ovat heikoimmassa asemassa työelämässä. Sillä siitä työväenliikkeessä on kyse. Solidaarisuudesta, ihmisyyden arvostamisesta sekä yhdessä tekemisestä. Ei armeliaisuudesta tai ylhäältä annetusta hyväntekeväisyydesta vaan valmiudesta ja halusta toimia yhdessä kaikkien pärjäämisen puolesta.

Kyse on teoista, joiden varaan työväenliike Suomessa reilut sata vuotta sitten syntyi ja joista työväenliikkeessä on edelleen kyse. Ja sellaisen työväenliikkeen jatkumossa olen ilolla ja ylpeydellä osallinen.