MEP Merja Kyllönen ay-vasemmiston vieraana

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen vieraili ay-vasemmiston poliittisilla aamukahveilla Helsingissä perjantaina 16.10. Kyllönen edustaa vasemmiston GUE/NGL –ryhmää muun muassa Euroopan parlamentin TRAN- ja ENVI –valiokunnissa. TRAN käsittelee liikenteeseen ja matkailuun ja ENVI ympäristöön, terveyteen ja ruokaturvaan liittyviä kysymyksiä. Poliittisen aamukahvitilaisuuden teemana olivat ajankohtaiset EU-asiat ja muut poliittiset kysymykset. Erityisesti Kyllösen vastuualueilla olevat teemat ja työelämän kysymykset keskusteluttivat ay-väkeä.

Tässä raportissa on nostettu esiin
1) viestintä- ja digitalisaatioasioista,
2) verovajeesta ja verovälttelystä,
3) työelämäkysymyksistä,
4) liikennesektorista ja neljänteen rautatiepakettiin liittyvistä ja
5) Pariisin ilmastokokoukseen liittyvistä teemoista käytyä keskustelua.

1) Viestintä- ja digitalisaatioasiat
Isoja ajankohtaisia elinkeinopoliittisia ja työelämän murrokseen liittyviä teemoja ovat digitalisaatio, robotisaatio sekä yleisesti tietosuojaan liittyvät haasteet ja vaatimukset. Huomioon otettavia teemoja ovat kansalaisten yhdenvertaisuus palvelujen käyttäjinä sekä erilaisten erityistarpeiden huomioiminen (muun muassa vammaisuus). Kyllösen mukaan tarkasteltavana ovat robotisaation vaikutukset työelämään, työtehtäviin, työntekijöiden rooliin ja työllisyyteen. Pitää olla tietoa vaikutuksista, jotta voitaisiin arvioida kehitystä ja politiikkalinjauksia. Tarkoituksena on, että digitaaliset markkinat vahvistaisivat olemassa olevia markkinoita, mutta eivät täysin korvaisi niitä. Merja Kyllönen antoi vinkin: tästä kannattaisi herättää laajempaa keskustelua myös Suomessa.

2) Verovaje / verovälttely
Verotukseen liittyvät kysymykset kiinnostivat yleisöä myös Suomen hallituksen viimeaikaisten politiikkalinjausten seurauksena. Merja Kyllönen totesi, että toisin kuin keväällä pidetyssä edellisessä poliittisessa aamukahvitilaisuudessa, tällä kertaa hän on pettynyt erityisesti Suomen toimintaan, ei EU:n. EU:lla on ollut viime aikoina aktiivisempi ote veronkierron torjunnassa ja Suomi on ollut kritisoimassa komission aloitteita yhtiöiden verovälttelyn kitkemiseksi. Osa komission ehdotuksista auttaisi laittoman veronkierron torjunnassa ja ne sopisivat myös Suomen hallitusohjelmaan, miksi niitä ei siis edistetä? Tärkeää olisi saada muun muassa postilaatikkoyritykset kuriin. Maakohtaisen veroraportoinnin osalta Kyllönen nosti esiin, että Suomi on virallisissa linjoissaan korostanut tästä yrityksille aiheutuvaa ”hallinnollista taakkaa”.

GUE/NGL-ryhmä on teettänyt verovajeesta ja verojen välttelystä myös omaa selvitys- ja tutkimustyötä. Erityinen asiantuntija aiheessa on ryhmän saksalainen MEP Fabio de Masi, joka on muun muassa selvittänyt komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin lausuntojen ja toimien ristiriitaisuutta.

3) Miltä Suomen työmarkkinatilanne näyttää EU:sta katsottuna?
Yleisöä kiinnosti kovasti kuulla siitä miltä Suomen tilanne näyttää EU:sta käsin katsottuna. Merja Kyllönen kertoi, että esimerkiksi saksalaiset ovat olleet erittäin kiinnostuneita siitä mitä Suomessa tapahtuu. Keskustelupöydissä on monta kertaa noussut esiin kysymys siitä, halutaanko Suomessa nyt purkaa kaikki se mikä suomalaisessa ja pohjoismaisessa työmarkkinamallissa on ollut hyvää. ”Siltähän tämä näyttää”, Kyllösen on usein ollut pakko todeta. ”Kaikki EK:n märät päiväunet on nyt kaivettu kokoomuksen asialistalle”.

Kyllönen muistuttaa, että GUE/NGL:n europarlamenttiryhmässä on paljon työelämäasiantuntemusta, jota suomalaisten ammattiliittojen toimijoiden kannattaisi ehdottomasti hyödyntää enemmän. Muun muassa työelämä- ja sosiaaliasioiden valiokunnan johdossa on MEP Thomas Händel.

Keskustelussa nousi esiin, että Suomessa tehtyjen työtuntien määrä ei ole lisääntynyt tuottavuuden kasvaessa: mistä siis luoda työllisyyttä ja työpaikkoja tulevaisuudessa? Kyllönen totesi, että esimerkiksi energiasektorilta, muun muassa puhtaan veden ympäriltä, olisi löydettävissä markkinoita maailmalla suomalaiselle osaamiselle. Vesisektorille, puhtaaseen ruokaan ja puhtaaseen energiaan olisi myös eniten rahoitusta saatavilla EU:lta. Suomalaiset eivät ole aina osanneet hyödyntää rahoitusmahdollisuuksia eivätkä markkinoida välttämättä oikealla tavalla laadukkaita tuotteitaan.

Kyllönen totesi, että EU:n painopisteenä on paljolti pk-sektorin tukeminen mutta Suomessa näytetään menevän enemmän suuri on kaunista –linjalle. Pitäisi keskittyä suomalaisten vahvuuksiin ja niiden vahvistamiseen sekä uusien tuotteiden luomiseen – ei työntekijöiden aseman heikentämiseen. Sieltä ei innovaatioita löydy.

4) Liikennesektori ja neljäs rautatiepaketti
Rautatieliikenteen tilanne on äärimmäisen ajankohtainen paitsi EU:ssa myös Suomessa Sipilän hallituksen ja erityisesti uuden liikenneministeri Anne Bernerin linjausten myötä. Merja Kyllönen totesi yleisesti poliittisesta asetelmasta EU:ssa: ”Kaikki muut maat tekevät hartiavoimin töitä että voisivat olla päättämässä oman raideliikenteensä tulevaisuudesta. Suomi vetää omaa linjaansa. ”

Ruotsin ja Englannin kokemukset ovat olleet ristiriitaisia ja niihin kannattaa tutustua huolella ennen ratkaisevia askelia. Kilpailun avaaminen kannattaa tehdä harkiten ja asteittain, muuten toistetaan muualla ilmenneitä ongelmia ja ajaudutaan tilanteeseen, jossa valtio viime kädessä subventoi yksityisiä toimijoita. Mutta halutaanko kilpailuttaa ideologisin perustein vai siksi että tarjottaisiin vaihtoehtoja kuluttajille? Tällä hetkellä linja näyttää olevan ideologinen. Merja on kirjoittanut tästä myös blogissaan tarkemmin.

Merja Kyllönen totesi, että tuntuu oudolta, että sopimuskumppanina valtio vaatii VR:ltä parempaa palvelua mutta ei itse käytä omistajaohjausta sen varmistamiseen. Sen sijaan että käytettäisiin varoja esimerkiksi asiakaspalvelun kehittämiseen tai palvelukonseptien uudistamiseen, tuloutetaan valtion kassaan miljoonia. Kyllönen muistuttaa, että VR:llä on muun muassa velvoite 300 miljoonan euron investointeihin mutta valtio ei näytä pitävän tästä kiinni: mitä tapahtuu lähitulevaisuudessa esimerkiksi Otanmäen tehtaalle? Lähiliikenne on avautumassa kilpailulle vuonna2017. Tämä olisi tehtävä asteittain jotta nähdään onko edes aitoja markkinoita olemassa. Lisäksi pitäisi turvata esimerkiksi Lapin yöjunan tulevaisuus. Näyttää siltä että Suomeen ollaan pelaamassa nopeaa markkinaratkaisua jossa siirrytään julkisesta monopolista yksityiseen monopoliin. Tällä ei ole veronmaksajien kannalta mitään järkeä.

Neljännen rautatiepaketin valmistelu on tällä hetkellä valmistelussa. Odotettavissa on, että mahdollisesti joulukuun istunnossa Strasbourgissa pitäisi käynnistää kolmikantaneuvottelut markkinoiden avaamisosiosta. Tällöin muun muassa kaukoliikenteen kilpailuttaminen olisi asialistalla. Kyllönen on tässä paketissa yksi raportoijista. Hän totesi, että aiheesta pitää neuvotella muiden ryhmien raportoijien kanssa. Mitään välitöntä pakkoa kilpailun avaamisen kiihdyttämiseen ei ole, vaikka Suomen hallituksella ideologinen into ja hoppu onkin.

5) Pariisin ilmastokokous
Merja Kyllönen totesi, että joulukuussa pidettävä Pariisin ilmastokokous on äärimmäisen tärkeä. Kunnianhimoisia päästövähennyksiä tarvitaan, mikäli ilmastonmuutoksen etenemistä halutaan todella estää. Kyllösen mukaan jo nyt on nähtävillä ihmisten lisääntyvää muuttoliikettä myös ympäristösyistä. Erityisesti uhan alla olevat pienet saarivaltiot vaativat kehittyneiltä mailta vastuunkantoa ja toimenpiteitä. Kyllönen on vastikään kritisoinut Volkswagenista paljastuneen päästövähennyskohun yhteydessä paitsi yhtiötä myös EU:ta: ”Suurimman kolauksen koki kuitenkin EU epäonnistuessaan pahasti kotimarkkinoidensa valvonnassa. Tämä ei rakenna luottamusta meihin neuvotteluosapuolena Pariisin joulukuisen ilmastokokouksen alla.” Lue lisää hänen blogistaan.