Kotihoidon tilannetta parannettava konkreettisin keinoin, kuten hoitajamitoituksella

Vanhusväestön määrä on kasvussa koko Suomessa, kuten kaikki tiedämme. Vanhukset elävät pidempään kuin ennen ja tarvitsevat entistä enemmän palveluja. Sen takia onkin hyvä, että nykyinen hallitus tulee esittämään 0,7 mitoitusta vanhuspalveluyksiköissä annettaviin palveluihin.

Sen sijaan kotihoidon osalta hallitusohjelmassa lukee: ”Ympärivuorokautisen hoivan rinnalla vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua.” Onko todellakin niin, ettei vieläkään saada mitään konkreettista parannusta kotihoidon tilanteeseen?

Olen itse työsuojeluvaltuutettuna kiertänyt paljon kotihoidon kenttää ja nähnyt, miten työntekijöiden kuormitus lisääntyy vuosi vuodelta. Minkäänlaisia mitoituksia ei ole, vaan kotihoidon työntekijöiden on otettava hoidettavakseen kaikki vanhukset, jotka apua tarvitsevat. Käyntejä saattaa yhden vuoron aikana kertyä jopa 25–30 ja sen päälle pitäisi vielä ehtiä tekemään kirjauksia ja tilastointeja ja arviointeja ynnä muuta. Jo nuoret sijaiset ja harjoittelijat kuormittuvat niin, etteivät halua enää palata tekemään töitä kotihoitoon.

Nyt, kun mitoitus tulee olemaan konkreettinen ympärivuorokautisen hoivan alueella, voisin ennustaa, että yhä enenevässä määrin nuoria vanhustyön ammattilaisia siirtyy vanhuspalveluyksiköihin, joissa työnteolla on selkeät raamit.

Suurimmalle osalle vanhuksista oma koti on varmasti se paras paikka, niin kuin monesti juhlapuheissa tuodaan esille. Siksi kotihoitoa on todella tärkeää vahvistaa, mutta keinojen täytyy olla konkreettisia. Muuten hyvä tarkoitus tulee jäämään vain idean tasolle.

Mielestäni Suomen hallituksen tulee ottaa selkeästi kantaa kotihoidon puolesta parantamalla sille kohdennettuja resursseja. Lisäksi hallituksen tulee hallitusohjelman hengessä huolehtia kotihoidon työntekijöiden aseman parantamisesta esimerkiksi hoitajamitoituksella tai muulla konkreettisella tavalla.

Sami Haapakoski

JHL:n hallituksen jäsen

Työsuojeluvaltuutettu, Jyväskylä