JHL:n Asara-Laaksonen: Aktiivimalli ei ole nostanut lainkaan työssäkäyntiaktiivisuutta
Vuoden alusta voimaan tullut aktiivimalli ei ole lisännyt työssäkäyntiaktiivisuutta, paljastavat JHL:n työttömyyskassan tilastot. Aktiivisuusehto on täyttynyt alkuvuonna 2018 vain 40 prosentilla JHL:n työttömistä jäsenistä.
Työttömyysturvan aktiivimalli leikkaa työttömien turvaa toimeentuloon, mutta ei paranna työllisyyttä, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen. Asara-Laaksosen on myös JHL:n työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja.
– Edelliseen vuoteen verrattuna aktiivimalli ei ole nostanut lainkaan työssäkäyntiaktiivisuutta. JHL:n työttömistä jäsenistä aktiivisuusehto on täyttynyt alkuvuonna 2018 vain 40 prosentilla eli 6 480 työttömällä, ehto ei ole täyttynyt 9 626 työttömällä.
Aktiivimalli on työttömille epäreilu, sillä etuja saatetaan leikata vaikka töitä olisi hakenut kuinka paljon tahansa. Lisäksi työttömyysturvassa on jo nyt monimutkainen, rankaiseva karenssijärjestelmä, joka jättää työttömän kokonaan vaille toimeentuloa jopa 15–60 päiväksi pienenkin rikkeen vuoksi.
Hallitus teki huhtikuun kehysriihessä pieniä loivennuksia aktiivimalliin, mutta todellisia parannuksia ei ole näkyvissä. Sen sijaan hallitus päätti kehysriihessä helpottaa työntekijöiden irtisanomista ja mahdollisuutta teettää alle 30-vuotiailla määräaikaisia pätkätöitä ilman mitään perustetta.
– Hallitus esitti kehysriihessä syrjiviä toimenpiteitä, jotka luultavasti todetaan Suomen työsopimuslain, perustuslain ja EU-oikeuden vastaisiksi. Nämä toimet eriarvoistavat työmarkkinoita, murentavat motivaatiota hakea töitä, mutta eivät paranna ihmisten työllistymistä, toimeentuloa tai elämänhallintaa, Asara-Laaksonen kritisoi.
Epäreilujen leikkausten ja työsuhdeturvan murentamisen sijaan työttömiä voi kannustaa työnhakuun lisäämällä muunto-, lisä- ja täydennyskoulutusta, jolloin työpaikasta toiseen on helpompi vaihtaa. Asia on ajankohtainen, koska sote-uudistus mullistaa julkisen sektorin työmarkkinat. Uudistukseen pitää varautua muutosturvaohjelmalla, joka sisältää koulutusta ja työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä.
– Suomessa on suuri työvoiman kohtaanto-ongelma eli avoimiin työpaikkoihin ei kaikilla aloilla löydy sopivia työntekijöitä ja samaan aikaan maassa on yhä paljon työttömiä työnhakijoita. Esimerkiksi toimistotyöntekijöitä, lähihoitajia, sosiaalialan ohjaajia ja laitossiivoojia oli tänä talvena työttöminä moninkertainen määrä verrattuna alojen avoimiin työpaikkoihin. Hallitus yrittää ratkaista kohtaanto-ongelmaa heikentämällä työntekijän irtisanomissuojaa ja helpottamalla pätkätöitä. On turha kuvitella, että ihmiset esimerkiksi muuttavat toisella puolelle Suomea, jos tarjolla on vain muutaman kuukauden pätkätyö.
Vuorotteluvapaajärjestelmä elvytettävä
Yksi helppo keino työllisyysasteen nostamiseen olisi myös vuorotteluvapaajärjestelmän remontointi. Vuorotteluvapaan ehtoja kiristettiin muutama vuosi sitten kohtalokkaalla tavalla. Korvauksen tasoa alennettiin, kestoa lyhennettiin ja vuorotteluvapaasijaisen palkkaamisen kriteerejä tiukennettiin. Leikkausten johdosta etenkään pienituloisilla ei enää ole mahdollista lähteä vuorotteluvapaalle. Luvut puhuvat puolestaan: vielä vuonna 2014 JHL:n jäsenistä reilut 3 000 tarttui vuosittain vuorotteluvapaaseen, helmikuussa 2018 heitä oli enää vajaat 300.
– Työttömille vuorotteluvapaansijaisuudet ovat erinomainen tapa hankkia arvokasta työkokemusta. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys vuodelta 2014, juuri ennen kohtalokkaita vuorotteluvapaan ehtojen leikkauksia, osoitti että vuorotteluvapaasijaisuudet olivat yksi parhaiten työllistäviä työvoimapoliittisia toimenpiteitä.
Lisätiedot: toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen , JHL 040 770 6577. Tiedote julkaistu 16.4.2018.
Lue myös Asara-Laaksosen haastattelu Iltalehdessä 16.4.2018: ”Vain 40 prosenttia liiton työttömistä täyttää aktiivisuusvaatimukset – JHL-pomo murjoo: Surkea juttu koko aktiivimalli””
