Sote-uudistuksessa ammottaa demokratiavaje
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa on ammottava aukko, herättelee ammattiliitto JHL:n
toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.
– Henkilöstön kannalta kyse on todella suuresta demokratiavajeesta. Vaikutusmahdollisuuksien rapautuminen uhkaa myös kuntia ja kuntalaisia, jos palvelujen ulkoistaminen lisääntyy.
Uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy viidelle sote-alueelle. Kukin alue tekee päätöksen palvelujen järjestämisestä neljäksi vuodeksi kerrallaan, ja päätöstä tarkistetaan vuosittain. Palvelujen tuottaminen on riittävän vahvojen kuntayhtymien tai vastuukuntien harteilla. Ne voivat tuottaa palvelut itse tai ostaa niitä yrityksiltä ja järjestöiltä, kuten nykyisinkin.
Uudistus koskee yhteensä liki 200 000 sosiaali- ja terveysalan työntekijää kunnissa ja kuntayhtymissä, Asara-Laaksonen muistuttaa.
– Uudistus onnistuu vain, jos henkilöstö voi osallistua sen valmisteluun ja toteuttamiseen täysipainoisesti joka tasolla. Se on paras tapa sitouttaa työntekijät, jotka lopulta ne palvelut asiakkaille tuottavat.
Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ei kuitenkaan ole kunnolla turvattu lakiesityksessä, joka on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
– Niitä ei ole turvattu siinä tärkeimmässä kohdassa eli valmisteltaessa palvelujen järjestämispäätöstä. Silloin muun muassa määritellään palveluverkko ja kilpailuttamisen periaatteet.
– Lakiesitys ei nykymuodossaan turvaa henkilöstölle edustusta edes sote-alueen päätöksentekoelimissä, joissa kokonaisuutta valmistellaan.
Asara-Laaksonen pitää tätä lainsäädännön aukkoa kestämättömänä virheenä, verrattuna vaikka kuntalain takaamaan yhteistoimintamenettelyyn. Väheksyykö sote-lakiluonnos henkilöstön ja sen panoksen merkitystä uudistuksen onnistumiselle, hän kysyy.
– Monet työelämätutkimukset osoittavat, että vaikutusmahdollisuuksilla on vahva yhteys työntekijöiden motivaatioon, sitoutumiseen ja työhyvinvointiin.
Myös kuntalakiin sisältyvä, kuntaliitoksiin liittyvä palvelussuhdeturva loistaa nyt poissaolollaan.
– Palvelussuhdeturva olisi mahdollistanut tarpeelliset tehtäväsiirrot ja –järjestelyt. Se ei todellakaan olisi tarkoittanut passiivista viiden vuoden odotusaikaa.
– Virhe on vielä korjattavissa jatkovalmistelussa, esimerkiksi järjestämispäätöksen ohjeistuksen yhteydessä.
Asara-Laaksonen kiinnittää päättäjien huomiota siihen, että joka neljäs vuosi tehtävä palvelujen järjestämispäätös ei oikeuta siirtymään määräaikaisiin työsuhteisiin.
– Tästäkin pitää saada kirjaukset lakiin. Kaikki porsaanreiät työsuhteiden ja toimeentulon huonontamiseen pitää tukkia.
– JHL taistelee kaikkien jäsentensä asiallisten ja turvallisten työsuhteiden ja toimeentulon puolesta.
Ehjät palveluketjut rikkikilpailutuksen sijaan
Koko uudistuksen tavoite on vähentää eriarvoisuutta turvaamalla yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sote-palvelut koko maassa, Asara-Laaksonen kiteyttää.
– Tähän sopii huonosti ulkoistaminen ja palveluketjujen pirstominen. Tuloksena on vain rikkikilpailutettuja palveluja ja sameaa päätöksentekoa.
– Ulkoistaminen vie päätöksentekoa pois julkisuusmenettelyn piiristä ja kuntalaisten valitsemien päättäjien ulottumattomiin.
Lakiesitys velvoittaa huolehtimaan palveluketjuista.
– Onneksi. Palvelujen tuottamisesta vastaavilla kuntayhtymillä ja vastuukunnilla pitää siis olla kykyä hallita kokonaisuuksia. Mutta kokonaisuus toimii vain, jos niillä on myös tehtävien edellyttämä oma henkilöstö.
Kunnilla ja kuntayhtymillä on julkisina palveluntuottajina mahdollisuus koota yhteen silpuksi hajonneita palveluketjuja ja kehittää niiden kokonaisuutta ilman kilpailutusta, Asara-Laaksonen sanoo.
– Parhaiten palvelukokonaisuuksista vastaa moniammatillinen ryhmä. Sen työn johtaminen ja kehittäminen on mahdollista vain, kun sen jäsenet ovat saman työnantajaorganisaation, kunnan tai kuntayhtymän, palveluksessa.
– Siksi palveluketjun osia ei kilpailuttamalla saa irrottaa toisistaan.
Sote-uudistuksella pitää saada parempaa palvelua ja parempaa työelämää, Asara-Laaksonen summaa.
– Kansalaiset eivät tarvitse lisää byrokratiaa ja kilpailutusta, joka pilkkoisi hoito-, hoiva- ja kasvatuspalvelut sirpaleiksi, erillisiksi suoritteiksi. Se pilaisi yhteisöllisyyttä, luovuutta ja joustavuutta.
Sote-uudistus on poikkeuksellisen suuri muutos. On äärimmäisen tärkeää huolehtia siitä, ettei se syö demokratiaa eli ihmisten oikeuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä.
– Uudistuksen yhteydessä pitää turvata sekä suora että edustuksellinen demokratia, sekä kunnissa että julkisen sektorin töissä.
Asara-Laaksonen osallistui lauantaina Raumalla pidettyyn paneelikeskusteluun sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta.
