Työmarkkinaneuvottelujen keskiössä ovat tällä kertaa työsuhdeturva, muutosturva ja työelämän laatu, arvioi ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.
Ne ovat itse asiassa tärkeimpiä asioita, kun ratkotaan julkisen sektorin ja siinä työskentelevien tulevaisuutta, hän sanoi perjantaina Helsingin Mielenterveystyöntekijät JHL-yhdistyksen 60-vuotisjuhlassa.
– Samalla suojataan myös kansalaisten palveluja ja tuetaan kuntien selviämistä. Palvelujen tuloksellisuus paranee ja lyhytnäköinen, kalliiksi käyvä ulkoistaminen vähenee. Kaikki tämä tukee myös työllisyyttä.

Neuvottelut käydään kuntien vaikeiden talousnäkymien varjossa. Kuntalaisten elämää mullistaa lisäksi hallituksen valmistelema rakennepaketti. Kokonaisuudessaan kuntapalveluja aiotaan heikentää kahden miljardin euron edestä vuosina 2014–2017. Säästöjä haetaan joukolla uudistuksia, joilla muutetaan pysyvästi palveluvelvoitteita ja palvelujen tuotantotapoja. Kuntien tehtäviä aiotaan vähentää.

Muutosten yksityiskohdat ovat vielä paljolti auki. Kun varsinaisista toimista päätetään, pitää olla todella tarkka ja kaukonäköinen, Asara-Laaksonen painotti.
– Hallituksen rakennepaketin tavoite on tukea työllisyyttä ja kasvua. Olisi irvokasta, jos se palveluja leikkaamalla lisäisikin työttömyyttä ja vaurioittaisi kasvun edellytyksiä.
– Päättäjiltä vaaditaan nyt paljon. Ei pidä sortua tekemään leikkauksia, joiden hinta on säästöjä suurempi ja joista maksetaan pitkään katkeraa laskua.

Hyvinvointivaltiota ei saa enää vahingoittaa karkeilla leikkauksilla ja hatarilla toivepuheilla leikkausten dynaamisista vaikutuksista.
– Tarvitsemme ehjää ja kaikkia kannustavaa Suomea, emme lisää köyhyyttä, tuloerojen kasvua ja Saksan mallista halpatyötä.

HUS irtisanoo hätiköiden

Esimerkkinä hätiköinnistä säästöpaineissa Asara-Laaksonen mainitsi suurtyönantaja HUS:n eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin. Se irtisanoo nyt ensimmäistä kertaa toimintansa aikana työntekijöitään toiminnallisista ja taloudellisista lähtökohdista. Tammiharjun sairaalasta Raaseporissa on irtisanottu syksyn aikana 13 mielenterveyshoitajaa ja vahtimestari. Irtisanomiset on käytännössä kohdistettu yhteen ammattiryhmään.

HUS vähentää henkilöstöään suunnittelemattomasti ja kyseenalaisin menettelyin, Asara-Laaksonen moitti. Työnantaja käyttää irtisanomisissa jopa yksilöperusteita, jolloin työntekijät jäävät myös muutosturvan osalta huonompaan asemaan. Henkilöstö on pettynyt työnantajansa toimintatapaan.

HUS:n leikkaus osuu samalla äänettömään ja oikeuksiaan puolustamattomaan ryhmään, psykiatrisiin potilaisiin. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa aivan kärjessä työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen syylistassa, Asara-Laaksonen muistutti.
– Psykiatrian rakenteellinen muutos avohoitopainotteisemmaksi on sinällään perusteltua. On kuitenkin surullista, että psykiatrinen hoito on nyt joutumassa ensimmäisten joukossa talouslaman maksumieheksi.
– Olemme Suomessa todella yksimielisiä tavoitteesta pidemmistä työurista ja mahdollisuudesta tehdä työtä, vaikkei pystyisi täyteen suoritukseen. Tämän yksimielisyyden pitäisi näkyä myös teoissa.

Asara-Laaksonen kehotti myös maan hallitusta muuttamaan puheet mielenterveyskuntoutujien ja muiden osittain työkykyisten paremmasta työllistämisestä toiminnaksi.
– Meitä kaikkia tarvitaan ikääntyvässä Suomessa, jossa palvelujen tarve kasvaa. Meidän kaikkien halukkaiden mukanaolo työelämässä on myös inhimillistä, jokaisen kannalta.