Vuorotteluvapaajärjestelmää ollaan muuttamassa osana hallituksen rakenneuudistuspakettia. Mahdolliset muutokset tulee tehdä vaurioittamatta vuorotteluvapaan perustarkoitusta, painottaa ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.
– On tärkeää, että vuorotteluvapaa säilyy työssä jaksamista ja työllisyyttä tukevana toimena ja myös pienipalkkaisten ulottuvilla, hän sanoi vieraillessaan tiistaina JHL:n Hyvää Työpäivää –tapahtumassa Siilinjärvellä.

Julkisuuteen tulleiden kaavailujen mukaan vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavalla tulisi olla takanaan vähintään kolme kuukautta työttömyyttä. Nyt riittää yhden päivän työttömyys. Vuorottelijalle taas voisi tulla velvollisuus tehdä jotakin yleishyödyllistä. Korvaustasot saatetaan porrastaa niin, että opiskelusta tai yleishyödyllisestä toiminnasta maksettaisiin korkeampi korvaus kuin rentoutumisesta.

Korvausta ei missään tapauksessa saa leikata, Asara-Laaksonen sanoi. Hän muistutti, että ahkerimpia vuorotteluvapaan käyttäjiä ovat kunta-alan naiset, joiden palkat ovat pieniä.
– Jos korvausta leikataan, moni pienipalkkainen menettää mahdollisuuden vuorotteluvapaaseen. Se olisi todella epäoikeudenmukaista.
– Raskasta ja kuluttavaa työtä tekeville ja ikääntyville vuorotteluvapaa on ollut tärkeä henkireikä ja työssä jaksamisen tekijä.

Vuonna 2012 vuorottelukorvausta sai yhteensä 20 670 henkilöä, joista noin 2 900 eli yli 14 prosenttia oli JHL:n jäseniä. JHL:n jäsenen vuorotteluvapaa kesti noin viisi kuukautta ja korvaus oli keskimäärin 1 030 euroa kuukaudessa. Perustepalkka, josta korvaus laskettiin, oli keskimäärin 2 200 euroa kuukaudessa.
– Vuorotteluvapaata hakeneista JHL:n jäsenistä suuri osa on ollut työelämässä yhtäjaksoisesti yli 25 vuotta ja siten saanut suurimman eli 80 prosentin vuorottelukorvauksen työttömyyspäivärahasta. Korvauksen alentaminen pakottaisi pienipalkkaiset jättämään vuorotteluvapaan väliin.

Velvoite tehdä jotakin yleishyödyllistä ei ole linjassa vuorotteluvapaan pääajatuksen kanssa, Asara-Laaksonen huomautti. Vapaan pitäisi katkaista uupumisen kierre ja tukea työssä jaksamista. Jos haluaa irtiottoa työelämästä, ei pakollinen talkootyö virkistä.
– Vapaaehtoistyö on antoisaa, mutta se ei saa muuttua velvoittavaksi pakkotyöksi.

Jos vapaan käyttö vähenee, vähenee myös nuorilta työtilaisuuksia.
– Työttömille nuorille on avautunut uusia työpaikkoja vuorotteluvapaan paikkaajina. Se on tuonut julkisiin palveluihin tarpeellista uutta verta ja ollut varmasti tärkeä asia myös vuorotteluvapaalle lähtijöille.

Sijaiselta edellytetty pidempi työttömyysjakso voisi olla haitallinen, Asara-Laaksonen arvioi.
– Se vaikeuttaisi työvoimapulaa kärsivien alojen työntekijöiden mahdollisuutta käyttää vuorotteluvapaata. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on jo nyt vaikeaa saada päteviä sijaisia lyhyeksi ajaksi.

Vuorotteluvapaan sijaistaminen on sinänsä hyvä keino saada työttömiä takaisin työelämään, Asara-Laaksonen sanoi. Se on kuitenkin vain yksi keino.
– Pitkään työttömänä olleiden ammattitaitoa on pidettävä yllä ja vahvistettava monin tehokkain keinoin, kuten koulutuksella ja oppisopimuksilla. Pallo on hallituksella ja työnantajajärjestöillä.

Lisätietoja: Teija Asara-Laaksonen 040 7706 577