TULOKSELLISUUDEN PARANTAMINEN VIE SYYN ULKOISTAA KUNTAPALVELUJA

Kunnat selviävät sakkaavan talouden ja kasvavan palvelukysynnän kaksoishaasteesta kestävimmin kehittämällä oman työnsä tuloksellisuutta, katsoo ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.
– Yhteisiä palveluja ei tarvitse ulkoistaa, yhtiöittää tai yksityistää, jos kunnat sitoutuvat kehittämään tuloksellisuutta, hän sanoi vieraillessaan Vantaalla maanantaina.

Tuloksellisuuden parantaminen on jo aloitettu, Asara-Laaksonen muistutti. Kunta-alan henkilöstöjärjestöt ja KT Kuntatyönantajat käynnistivät vuonna 2012 yhdessä kampanjan, joka kannustaa kuntia kehittämään palvelujensa tuloksellisuutta ja työelämää.
– Tässä JHL:n jäsenillä ja paikallisilla aktiiveilla on keskeinen rooli. Heillä on sellaista ammatillista ja yhteistoiminnallista osaamista, joka auttaa löytämään yhä parempia työtapoja ja työmenetelmiä.

Tuloksellisuudessa on kysymys konkreettisista arjen työn ja työelämän parannuksista. Sellaisista, jotka säästävät aikaa ja rahaa ja parantavat kuntalaisten palvelukokemuksia.

– Tällaisessa kehittämisessä peruspalveluista huolehtivat työntekijät ovat mestareita. Heidän panoksensa saadaan käyttöön hyvällä työnantajapolitiikalla.

Huono esimerkki Vantaalta

Ulkoistaminen ja yhtiöittäminen voivat vaarantaa hyvän työnantajapolitiikan, Asara-Laaksonen totesi.  Surullinen esimerkki on vuoden 2012 alussa aloittanut Vantaan Tilapalvelu Oy.  Kaupunki siirsi siihen ateria-, siivous-, kiinteistö- ja vahtimestaripalvelunsa, yhteensä tuhatkunta työntekijää. Vantaa omistaa yhtiön kokonaan.  Kaupungin yhtiön pitäisi noudattaa kaupungin ohjeistuksia, mutta näin ei käytännössä tapahdu.

Työntekijöiden kokemukset yhtiön ensimmäisestä vuodesta ovat karuja. Neuvottelukulttuuri on huonontunut. Asioita ei käsitellä yhteistoiminnassa, vaan ne tulevat henkilöstölle annettuina, tiedotusluontoisesti. Sanalla sanoen kaupungin yhtiössä työntekijöitä kohdellaan huonommin kuin kaupungin palveluksessa.
– On päivänselvää, ettei tällaisella kohtelulla paranneta tuloksellisuutta tai pidennetä työuria. Vantaan päättäjien tulee nyt kantaa vastuunsa ja ottaa yhtiön johto vakavaan keskusteluun.

Kestävyys johtotähdeksi

Asara-Laaksonen vaati kuntia perustamaan kaikki päätöksensä kestäviin linjauksiin. Oman työn tuloksellisuuden kehittäminen on juuri sellainen linjaus.
– On paljon näyttöä siitä, että palvelujen ulkoistaminen on käynyt kalliiksi ja laatu on pettänyt. 

Vuoden 2013 Sosiaalibarometri kertoo, että kolmannes kunnista on palauttanut ostopalveluja takaisin omaksi tuotannoksi. Yleisin peruste palauttamiseen ovat laatu- ja kustannushyödyt.  Luultuja säästöjä ei ole tullut, ja kunnan talous on kärsinyt.
–  Pitkän päälle oman työn luovuttaminen suurten pääomasijoittajien paljolti hallitsemille markkinoille kävisi todella kalliiksi. Palvelut rapautuisivat ja palvelujen käyttäjien epätasa-arvo kasvaisi.

Ulkoistaminen vaarantaa kunnan taloutta myös eläkevastuiden kautta, Asara-Laaksonen tähdensi. Maksupainetta lisää eläköityminen, joka kuntasektorilla on lähivuosina todella runsasta. Kunta-alalta on lähtenyt ja lähtee eläkkeelle 322 000 henkilöä vuosina 2010–2030. Poistuma on suurin vuosina 2014 ja 2015, kumpanakin yli 17 000 henkilöä.
– Eläkkeiden maksajien määrä vähenee, kun työntekijöiden määrä vähenee. Sen sijaan eläkevastuut kasvavat, koska kunnat maksavat entisten isojen työntekijäryhmiensä eläkkeitä vielä pitkään. Näitä eläkeläisiä on lähivuosina yhä enemmän.

Kuntien talousnäkymät ovat kaikkiaan hankalat, Asara-Laaksonen totesi. Talous- ja työllisyyskehitys on heikkoa. Peruspalvelujen valtionosuuksien leikkauksia on lisätty, ja vuoden 2015 alusta toteutettava työmarkkinatuen uudistus lisää kuntien menoja arviolta noin 300 miljoonalla eurolla vuodessa.
– On tärkeää tehdä uudistus niin, ettei se lisää kuntien kustannuksia. Ylipäänsä jos valtio osoittaa kunnille lisää tehtäviä, sen on osoitettava myös vastaavat rahat.
– Nyt pitää varjella hyvin alkanutta tuloksellisuustyötä. Tuloksellisuutta ei voi syntyä, jos kuntien voimat hupenevat jatkuvien lisätehtävien ja lisäleikkausten toivottomaan yhteensovittamiseen.

Lisätietoja: Teija Asara-Laaksonen 040 7706 577

Toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen