NYT ON TYÖN TEKIJÄN VUORO

Suomi kaipaa kipeästi ryhdistäytymistä. Heikkenevät talous- ja työllisyysnäkymät vaativat uutta yhteistyöotetta, tähdensi ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen vappuna puhuessaan Tampereella ja Sastamalassa.
– EK ja pörssiyhtiöt saivat hallitukselta historiallisen suuren yhteisöveroalen. Nyt ne pitävät hallitusta ja kaikkia suomalaisia pilkkanaan saneeraamalla ja irtisanomalla työntekijöitä.
– Jos luvattuja työpaikkoja ei synny, yhteisöveroale on peruttava.

Maksajien joukkoon joutuivat kunnat, joiden valtionosuuksista leikataan taas lisää. Lomautukset kunnissa ovat lisääntyneet ja myös irtisanomisia ja palvelujen ulkoistamisia kaavaillaan.
– Se on väärä tie. Kuntien tulee nyt tehdä kaikkensa välttääkseen lomautukset irtisanomisista puhumattakaan.Ne vain haittaisivat palveluja ja leikkaisivat jo muutenkin kärsivää ostovoimaa.

Ansiokehitys, samapalkkaisuus ja kanneoikeus pöydälle

Elinkeinoelämä on nyt saanut paljon. Seuraavalla neuvottelukierroksella on työn tekijän vuoro, Asara-Laaksonen ennakoi.

Tärkeimpiä asioita työntekijäpuolelle on palkkatasa-arvon edistäminen. Kolmikantaisesti sovitun samapalkkaisuusohjelman tavoite on, että naisen euro on vähintään 85 senttiä vuonna 2015.
– Olemme kalkkiviivoilla. Tuleva neuvottelukierros on viimeinen todellinen tilaisuus tehdä asialle jotakin. Tarvitsemme euromääräisiä yleiskorotuksia ja konkreettisia tasa-arvoeriä.

Tärkeä osa työmarkkinaratkaisua olisi myös kanneoikeus ammattiliitoille. Se pitää vihdoin saada Suomeen, Asara-Laaksonen tähdensi.

Jonkinlaista vihreää valoa kanneoikeudelle näyttäisi vilkkuvan nyt myös EU-komissiossa.

– Kanneoikeus olisi hyvä keino muun muassa parantaa pätkätyöntekijöiden kohtelua ja taistella harmaata taloutta vastaan.
– Myös alipalkkauksen kriminalisointi tulee ottaa neuvottelupöytiin. Epärehelliset työnantajat on saatava vastuuseen.

Työmarkkinaratkaisun muodosta riippumatta tärkeää on, ettei julkisen sektorin ansiokehitys jää jälkeen yksityisestä sektorista.
Vuosina 1995 – 2012 kuntasektorin ansiot ovat kehittyneet heikommin kuin yksityisen sektorin. Ilman palkkaohjelmaa ja samapalkkaeriä kehitys olisi ollut vielä huonompi.
– Julkisen sektorin ansiokehityksestä on paljolti kiinni myös samapalkkatavoitteen menestys. Julkinen sektori on naisvaltaista ja matalapalkkaista.

Yhteisvastuulla työttömyyden kimppuun

Asara-Laaksonen peräänkuulutti yhteisvastuuta kasvavan työttömyyden nujertamiseksi. Siinä syksyllä käynnistyvä neuvottelukierros on keskeisimpiä näytön paikkoja.
– Työmarkkinapolitiikka vaatii malttia, kykyä ja osaamista. Hallituksella, työantajilla ja ay-liikkeellä jokaisella on siinä oma paikkansa.

Keskitetty työmarkkinaratkaisu toisi talouteen ennakoitavuutta ja mahdollistaisi parannuksia työelämään, Asara-Laaksonen totesi. Sitä kannattaa vielä yrittää, vaikka juuri nyt liittokierros näyttää todennäköisemmältä.

Kun EK maaliskuussa kaatoi tunnustelut keskitetystä ratkaisusta se samalla tahtomattaan vahvisti ay-liikkeen yhtenäisyyttä ja määrätietoisuutta, Asara-Laaksonen arvioi.
– Fiksujakin työnantajia on. He ymmärtävät sopimusyhteiskunnan merkityksen myös työllisyyden ja kilpailukyvyn kannalta.
– Hallituksen sekä kunta- ja valtiotyönantajan vastuu sopimusyhteiskunnan tekijöinä on suuri.

Kunta- ja sote-uudistus ratkaistava rinnan

Julkinen sektori on kovassa myllerryksessä mittavien kunta- ja sote-uudistusten vuoksi. Asara-Laaksosen mielestä uudistukset on tehtävä kuntauudistus edellä, mutta sote-ratkaisun linjat tietäen.
– Ne on ratkaistava yhtenä kokonaisuutena. Sote-palvelujen kestävä järjestäminen vaatii nykyistä suurempia väestöpohjia ja vahvoja peruskuntia.

Sote-uudistusta valmistellaan nyt vastuukuntamallin pohjalta. Jos malli toteutuu, sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöä siirtyy vastuukuntien työntekijöiksi.
– Siirtyville on säädettävä sote-järjestämislailla sama viiden vuoden muutosturva kuin nyt eduskunnan käsittelyssä olevaan kuntarakennelakiin on kirjattu. Se olisi myös hallitusohjelman mukaista.

Lisätietoja: Teija Asara-Laaksonen 040 7706 577