Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksosen raportti hallitusneuvottelutuloksesta.
Istuin melkein neljä viikkoa pitkiä päiviä hallitusneuvotteluissa Vasemmistoliiton pääneuvottelijana työmarkkinapöydässä.
Olen tyytyväinen neuvottelutulokseen, jossa työmarkkinasektorille asetetut kynnyskysymykset (mm. aktiivimallin purku sekä yleissitovuus) toteutuivat. Kaikki tavoitteet eivät menneet läpi, joten työtä vielä riittää tuleville vuosille esimerkiksi vuorotteluvapaan elvyttämisen suhteen. Mieli oli, ja on, aika korkealla myös käydyn keskustelun ja palautteen johdosta.
Työmarkkinapöydän muutamat keskeiset nostot:
- Yleissitovuus on (jatkossakin) työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän perustana.
- Työelämän uudistukset valmistellaan kolmikantaperiaatteella ja paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta. Työelämän uudistukset valmistellaan siis edelleen kolmikannassa. Iso asia.
- Aktiivimalli puretaan kokonaan, sekä leikkurit että velvoitteet. Tässä ei ole kahta sanaa, tämä tapahtuu jo tämän vuoden budjettiriihessä.
- Hallitus haluaa, että ”Suomi nostetaan tasa-arvon kärkimaaksi”. Suomi astuu pois tasa-arvon takapajulasta:
- Laaditaan laaja-alainen tasa-arvo-ohjelma sekä
- aiempaa kunnianhimoisempi ja vaikuttavampi samapalkkaohjelma, jolla edistetään palkka-tasa-arvoa – osana ohjelmaa arvioidaan työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutukset.
- Palkkatietojen avoimuutta lisätään. Perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään. Raskaussyrjintää ehkäistään ja ryhdytään toimiin perhevapailta palaavien työsuhdeturvan parantamiseksi.
- Työntekijän perusoikeudet vahvistuvat:
- Hallitus ottaa muuttuvan työelämän haasteet vahvasti huomioon: Työn silppuuntuminen, pätkittyminen ja alustatalous vaativat aivan uudenlaisia toimia ja sääntelyä. Hallitus edistää toimenpiteitä, joilla turvataan työntekijän perusoikeudet ja oikeus työhön, jolla tulee toimeen.
- Parannetaan pätkätöissä ja 0-tuntisopimuksilla työskentelevien asemaa, pyrkimys työajan vakiintumiseen parantaa työntekijän luottamusta omaan toimeentuloonsa ja tulevaisuuteensa.
- Selvitetään lainsäädännön muutostarpeet työn murroksen näkökulmasta (tarkoitetaan itsensä työllistäjiä, jakamis- ja alustataloutta, uusia työn teettäminen muotoja, osuuskuntia).
- Työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.
- Osaamisen kehittäminen työelämässä on hallituksen listalla: muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia lisätään. Itse priorisoin tämän korkealle ja toivon, että tulevissa budjeteissa tämä myös huomioidaan. Lisäksi koulutuksen alueelle tulee isoja uudistuksia, jotka neuvoteltiin osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -pöydässä.
- Olen iloinen, että Oikeusvaltio-pöydässä on saatu linjaus, jonka mukaan selvitetään keinoja puuttua ja sanktioida alipalkkaus.
- Tavoitteena on kunnianhimoinen perhevapaauudistus. Uudistus tulee toteuttaa siten, että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta.
- Työllisyystavoite on kunnianhimoinen. On hyvä, että myös kolmikanta on valmisteluissa mukana. Tältä osin on huolehdittava, että keinot eivät ole heikennyksiä ja leikkauksia – panokset on ladattava osaamiseen sekä työllistymistä tukeviin palveluihin.
- Yksi jäsenillemme tärkeä asia hallitusohjelmassa on se, että kunnille palautetaan kaikki KIKY-sopimuksen mukanaan tuomat leikkaukset – kunnilla on ensi vuonna noin 1000 miljoonaa euroa enemmän valtionosuuksia kuin tänä vuonna.
Moni hallitusohjelmassa kirjattu asia on vasta tahdonilmaus suunnasta, mutta tärkeä sellainen.
Nyt on tärkeää huolehtia, että ohjelman toteuttamisen toimeksiannoissa näkyy myös meidän kädenjälkemme vahvasti. Uudessa hallituksessa istuu useita JHL-läisiä ministereitäkin.
Omalta osaltani olen varautunut vaikuttamaan myös kirjausten toteuttamiseen parhaalla mahdollisella tavalla, tehdään sitä työtä yhdessä!
Teija