JHL:n Asara-Laaksonen: Kirivaihdetta palkkatasa-arvoon

Naisten ja miesten palkkaeroissa on tapahtunut huolestuttava käänne, toteaa ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen. Tilastokeskuksen mukaan naisen palkka on Suomessa nyt keskimäärin 83,3 prosenttia miesten palkasta, kun viime vuonna luku oli 83,4 prosenttia. Palkkaero on siis kääntynyt kasvuun.

– Samapalkkaisuusohjelma on ottanut takapakkia, ja samapalkkaisuuden tavoite näyttää karkaavan käsistä. Nyt on saatava uusi vaihde silmään.

Miesten ja naisten perusteettomien palkkaerojen kaventaminen ja lopulta poistaminen on ammattiyhdistysliikkeen tärkeimpiä tehtäviä, Asara-Laaksonen painottaa. Hän muistuttaa, että heikomman puolella oleminen ja tasa-arvo ovat ay-liikkeen perusarvoja.
– Meidän on pidettävä asiaa esillä ja etsittävä ratkaisuja niin neuvotellessamme työehtosopimuksista kuin vaikuttaessamme yhteiskunnan lainsäädäntöön.
– Nyt tarvitaan vahvaa tahtoa edistää palkkatasa-arvoa samapalkkaisuusohjelman mukaiselle uralle.

Asara-Laaksonen herättelee myös julkisen sektorin työnantajia asialle. Julkinen ala on hyvin naisvaltaista ja matalapalkkaista.
– Jos palkkavääristymää ei korjata, julkisen alan vetovoima heikkenee nuorten keskuudessa. Ja vielä tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistus mylläävät perusteellisesti koko julkista sektoria.

Iso vastuu on kuntien päättäjillä ja valtiotyönantajalla sekä niiden taustalla päätösvaltaa käyttävillä eduskunnalla ja maan hallituksella.
– Kaikki osapuolet ovat virallisesti sitoutuneet edistämään samapalkkaisuusohjelmaa. Nyt niiden on näytettävä aito sitoutumisensa palkkatasa-arvon edistämiseen.

Ei voittoa hyvinvointipalveluilla

Hyvinvointipalvelut toimivat paljolti julkisen sektorin pienipalkkaisten naisten varassa, Asara-Laaksonen muistuttaa. Palvelujen ulkoistamisen ja yksityistämisen lisääntyessä uhkana on naisten palkkojen jääminen yhä enemmän jälkeen.

– Yksityistäminen ei voi olla Suomen tie. Se lisää riskiä tilanteista, joissa yksityiset yritykset hakevat voittoa kilpailemalla siitä, kuka maksaa pienintä palkkaa alan naisvaltaiselle työvoimalle.
– Voitontavoittelu tapahtuu siis pienipalkkaisten etuja polkemalla. Sitä ei voi hyväksyä.

Ruotsissa on juuri valmistunut hallituksen toimeksiannosta selvitys hyvinvointipalveluista ja yksityisten yritysten voitontavoittelusta. Selvitysmies ehdottaa hyvinvointiyrityksille voittokattoa. Kattoa suuremmat voitot pitäisi sijoittaa tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta yrityksen toimintaan, esimerkiksi lisähenkilökunnan palkkaamiseen. Näin verorahoja käytettäisiin siihen, mihin ne on tarkoitettu.

Asara-Laaksonen pitää ruotsalaisehdotusta erittäin hyvänä.
– Sitä kannattaa vakavasti harkita myös Suomessa. Samalla on suljettava yksityisiltä yrityksiltä mahdollisuudet veronkiertoon.
– Voittokaton yli menevää summaa voitaisiin käyttää rekrytointien lisäksi esimerkiksi palkkoihin tasa-arvoa edistävästi sekä työhyvinvoinnin parantamiseen.

Asara-Laaksonen puhui palkkatasa-arvosta JHL:n toritilaisuudessa Seinäjoella torstaina.

Lisätietoja: Teija Asara-Laaksonen 040 7706 577