SAK:n edustajakokouksessa puhuttua ja esitettyä
SAK:n edustajakokous pidettiin Tampereella, Tampere-talossa 6.6.-8.6.2016. Edustajakokouksessa 259 jäsenliittojen edustajaa muun muassa linjasi SAK:n lähivuosien toimintaa ja valitsi järjestölle johdon.
Hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaisesti tämä edustajakokous jäi järjestön viimeiseksi. Jatkossa edustajakokouksen korvaa kaksi kertaa vuodessa kokoontuva edustajisto.
JHL:llä yhteisöjäsenliittoineen oli 5o kokousedustajapaikkaa. JHL:n vasemmiston ja sitoutumattomien ryhmästä kokousedustajia oli yhteensä 13. Uutisen SAK:n hallintoon valituista henkilöistä löydät täältä.
Kokouksessa käytiin paljon keskustelua ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta, kilpailukykysopimuksesta sekä SAK:n tavoitteista tuleville vuosille. Erillinen teemaistunto järjestettiin myös digitalisaatiosta.
Tässä muutamia otteita JHL:n vasemmiston kokousedustajien käyttämistä puheenvuoroista:
Vesa Isomöttönen puhui muun muassa palkkapolitiikasta, työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta:
En voi olla nostamatta esille jo vuosia puhuttua miesten ja naisten palkkaerojen kaventamispyrkimystä. Tämän tärkeän tavoitteen toteutumiseksi meidän on suurimman keskusjärjestön voimalla pyrittävä palkkapolitiikkaan jolla korjataan naisvaltaisten alojen palkkoja.
[Askelmerkkejä tulevaisuuteen] Asiakirjassa tuodaan esille myös työsuojelu- ja työhyvinvointinäkökulma ja siihen panostamisen kannattavuus. Ja tähän aikaan kun ei juurikaan palkankorotukset kuulu, olisikin tätä paljon puhuttua työelämän laadun näkökulmaa johon myös osaltaan työsuojelu ja työhyvinvointi liittyy vietävä vieläkin vahvemmin eteenpäin ja siitäkin huolimatta että meillä on 2020-hanke.
Henri Turkia puhui työajan lyhentämisestä. Kokouksen jälkeen hän iloitsi Facebookissa, kun hänen esityksensä oli edennyt SAK:n tulevaisuusasiakirjaan:
Sain seuraavanlaisen lauseen läpi SAK:n tavoiteohjelmaan ja pidän tätä erittäin merkittävänä saavutuksena, alkuperäinen lause hieman muuttui valiokunnassa, mutta tämäkin on mainio.
”Kannustetaan kokeiluihin paikallisesti sopien lyhyemmästä työpäivästä ansioita alentamatta, joissa selvitetään työajan lyhentämisen vaikutus tuottavuuteen ja jaksamiseen.”
Valli Pruuli puhui kielen oppimisen merkityksestä kotoutumisessa:
Kouluissa ja Aikuiskoulutuskeskuksissa kielen oppiminen perustuu oletukseen, ettei maahanmuuttaja voi oppia, eikä hänen edes tarvitse opetella kieltä perinpohjin. Näin maahanmuuttajille syntyy käsitys siitä, että he ovat toisen luokan kansalaisia. Kieli on avain maahanmuuttajien kotoutumiseen. Liialliset kielitaitovaatimukset eivät saisi kuitenkaan olla esteenä työllistymiselle.
Työ on useimmiten se, jonka avulla maahanmuuttajia kotiutetaan tähän yhteiskuntaan. Heitä ei kuitenkaan näe osallisena erityisesti julkisella sektorilla. Vuorovaikutus – tai erityisesti sen puutteen näkee kielen käytössä. Jos ei anneta riittävästi mahdollisuuksia kielen osaamiseen ja käyttöön, ei maahanmuuttajilla ole enää kiinnostusta oppia lisää kieltä. Silloin he eivät voi myöskään olla osallisena yhteiskunnan rakentamisessa.
Jorma Liukkonen kritisoi SAK:n hallituksen vastausesitystä JHL:n ja PAM:n vapaakauppasopimusneuvotteluja koskevaan aloitteeseen. Erityisesti riitojenratkaisumekanismia koskeva kirjaus oli ongelmallinen. Käydyn kriittisen keskustelun pohjalta aloitevastaus muuttui muotoon:
SAK torjuu selkeästi kaikki vapaakauppasopimusten erilliset välimiesmenettelyt, joissa perinteisen ISDS-mallin mukaisesti kolmihenkiset paneelit ratkaisevat suljetuin ovin investoijien ja valtioiden välisiä riitoja. TTIP:hen mahdollisesti tuleva uudistettu riitojenratkaisumekanismi voidaan hyväksyä vain jos menettelyistä tehdään läpinäkyviä, riippumattomuus on varmistettu ja valtioiden sääntelyoikeus on turvattu.
