Ulkoistaminen ja yhtiöittäminen kaventaa päätöksenteon avoimuutta
JHL:n vasemmiston ja sitoutumattomien pääkaupunkiseudun ryhmä järjesti 4.11. Espoossa tilaisuuden yhtiöittämisistä ja ulkoistuksista.
Keskustelussa olivat erityisesti yhtiöittämisten ja ulkoistusten vaikutukset päätöksenteon avoimuuteen ja julkisten varojen käyttöön. Aiheeseen johdatti tutkija ja tietokirjailija Hanna Kuusela, joka on muun muassa julkaissut teokset Konsulttidemokratia ja Ulkoistajan ja yhtiöittäjän käsikirja (molemmat yhteistyössä Matti Ylösen kanssa). Kuusela on myös itsekin paininut kysymysten äärellä nurmijärveläisenä kuntapäättäjänä.
Julkinen sektori hankkii tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita yli 35 mrd eurolla vuosittain. Summa on ollut kasvussa: vuonna 2007 hankintoja tehtiin 29 miljardilla, vuonna 2011 yli 36 miljardilla. Kuntien ja kuntayhtymien palvelujen ostot kasvoivat noin 69 % vuosina 2006-2013. Julkiset hankinnat kattavat noin 20 % bkt:stä. Jos ulkoistat, mitä tapahtuu päätöksenteon demokraattisuudelle, avoimuudelle ja valvonnalle?
Hanna Kuusela totesi, että Suomi on tällä hetkellä ainoa Pohjoismaa, missä julkisomisteiset yhtiöt eivät ole julkisuuslain piirissä. Esimerkiksi Ruotsissa valtion tai kunnan omistama yhtiö kuuluu julkisuuslain piiriin. Jos liikelaitos muuttuu yhtiöksi, julkisuuskysymys on ratkaiseva: Liikelaitos on julkisuuslain piirissä, yhtiö puolestaan ei ole. Valtuuston rooli valvovana tai ohjaavana tahona heikkenee.
Jos ulkoistat, menetätkö mahdollisuuden päättää politiikan suurista linjoista? Hanna Kuusela totesi, että yleensä voisi kuvitella esimerkiksi eettisten normien (työehdot, ympäristö jne) noudattamisen olevan politiikan teon ydintä. Kyky ohjata suuria linjoja kuitenkin heikkenee merkittävästi ulkoistamisen myötä. On myös mahdollista, että julkisesta monopolista siirrytään yksityiseen monopoliin.
Espoon kaupunginhallituksen ja konsernijaoston jäsen Tiina Ahlfors totesi, että Espoossa vaikutukset avoimuuteen nähdään jo tulevan vuoden budjetissa: in house –yhtiöksi muutettu Espoo Catering ei löydy enää kaupunginvaltuuston talousarvioasiakirjoista. Kuntapäättäjän on vaikeaa saada selvää mitä yhtiössä tapahtuu, puhumattakaan siitä että olisi ohjausvaltaa.
JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen kommentoi, että esimerkiksi soteuudistus näyttäisi etenevän suuntaan, missä yksityisten toimijoiden pääseminen markkinoille helpottuu ja esimerkiksi palvelusetelien käytön laajentaminen lisää markkinoita yksityisille palveluntarjoajille. Asara-Laaksonen korosti, että yksityistä ja julkista monopolia ei voi verrata keskenään: toinen pyrkii maksimoimaan voiton omistajille, toinen toimii yleiseksi hyödyksi. Hän toi esiin myös sen, että kokemukset ulkoistamisista eivät aina ole olleet myönteisiä: monissa kunnissa ulkoistettuja palveluja myös alettu ottaa takaisin kunnan omaksi työksi.
Keskusteluun osallistui myös Espoon kaupungilla ja Espoossa ja lähialueilla työskenteleviä JHL:n aktiiveita. Esiin nostettiin muun muassa, että ulkoistettujen palvelujen valvonta on heikkoa erityisesti siksi, että tiedonsaanti on vaikeaa. Miksi ulkoistetuilta palveluilta ei myöskään vaadita samaa laatua kuin omilta? Keskusteltiin muun muassa ulkomaalaisten työntekijöiden asemasta järjestäytymättömissä ulkomaalaisissa firmoissa. Työehtojen poljentaan puuttuminen on vaikeaa. Kaupunkiomisteisella toimijalla tähän on toistaiseksi parempi mahdollisuus. Yksityisillä firmoilla ja kaupungin toiminnoilla on edelleen erilaiset säännöt ja käytännöt.
Markku Vihavainen nosti esiin, että erityisesti Espoon kaltaisissa kunnissa, missä kokoomus on vahvoilla, pyrkimys ideologiseen ulkoistamiseen ja yhtiöittämiseen on usein suurta.
Aalto-yliopistossa työskentelevän pääluottamusmies Kari Hujasen kiinnostus kohdistui erityisesti mahdollisuuksiin suitsia veronkiertoa kilpailutusten yhteydessä. Hanna Kuusela totesi, että tämän edistämiseksi ei ole valitettavasti vielä täysin aukotonta kriteeristöä, jota voisi soveltaa kilpailutuksiin. Asian edistäminen olisi kyllä erittäin tärkeää.
