Työelämää pitää kehittää, ei heikentää työehtoja tai ulkoistaa toimintoja

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen kehottaa kuntapäättäjiä hillitsemään sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamisintoa. – Ulkoistamiset, yhteisyritykset tai sote-palveluiden yhtiöittämiset lyövät korville sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita – palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, hoidon laadun parantamista, hoitoketjujen yhtenäistämistä ja kustannustehokkuuden parantamista, Asara-Laaksonen sanoo.

Ulkoistaminen vie aina päätöksentekoa pois julkisuusmenettelyn piiristä ja kuntalaisten valitsemien päättäjien ulottuvilta.
– Ei ole yhdentekevää, mihin kuntalaisilta kerätyt verorahat ohjataan ja kuka niiden käytöstä päättää. Sen ei pitäisi olla yhdentekevää päättäjillekään, Asara-Laaksonen kiteytti Vasemmistoliiton Kuntafoorumissa Seinäjoella lauantaina.

Kuvitelma, että kunnat säästäisivät ulkoistamalla sote-palvelujaan, on haihattelua. Esimerkkinä Asara-Laaksonen mainitsee Rääkkylän kunnan, jossa sote-palvelujen kustannukset ovat – ulkoistamisen jälkeen – nousseet vuosi vuodelta. JHL:n toimialajohtaja epäilee myös, että sopimiseen tarvittavaa osaamista ei kunnissa löydy riittävästi eikä kaikkia kustannuksia osata edes ottaa huomioon. Tämä näkyy Kuntaliiton kesäkuisen kyselyn tuloksissa: 67 prosenttia vastanneista ei ollut ottanut huomioon sopimusvalvonnan kustannuksia ulkoistuksen kokonaishinnassa.

Kuntekolla parempaa jälkeä kuin työehtojen heikentämisellä

Asara-Laaksonen muistuttaa, että kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat sitoutuneet sote-uudistuksessa kehittämään palveluiden tuloksellisuutta monivuotisella kunta-alan työelämän kehittämisohjelmalla, Kuntekolla.
– Kunteko on vahva viesti maan hallitukselle: työelämän kehittämisellä saadaan paljon parempaa jälkeä kuin pakkolakeja säätämällä ja työntekijöiden palkka- ja työehtoja heikentämällä. On myös muistettava, että kaikki kunta-alan järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että palvelut on pääosin tuotettava sote-alueiden ja muiden julkisten palveluntuottajien toimesta. Yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt olisivat julkisten palvelujen täydentäjiä, eivät päätoimijoita.

– Sipilän hallitus pitää julkisen sektorin palkansaajia ”pahiksina”, joita täytyy kurittaa vähän muita enemmän. Hallitus haluaa leikata erityisesti julkisella sektorilla pitkään työskennelleiden lomia ja tuloja. Lisäksi hallituksen tavoitteena on alentaa yksityisten yritysten työnantajamaksuja, joka kolahtaisi suoraan julkisen sektorin nilkkaan vääristämällä kilpailua.

Jos yrityksille suodaan maksuhelpotuksia ja kuntatalous jatkaa kiristymistään, moni kunta joutuu entistä suurempaan kiusaukseen yhtiöittää tai ulkoistaa palvelutuotantoaan. Näiden päätösten vaikutusta tasa-arvoon ei mietitä tarpeeksi, sillä monet ulkoistettavat palvelut ovat naisvaltaisia ja matalapalkkaisia. Ulkoistaminen usein vie huonompaan työehtosopimukseen ja naisten palkat laskevat entisestään.
– Tämä ei ole mitenkään yllätyksellistä, tasa-arvopolitiikka kun loistaa poissaolollaan koko hallitusohjelmasta, Asara-Laaksonen lisää.