Sote ei oikeuta kuntia tekemään paniikkiratkaisuja

Hallituksen viimeviikkoinen sote-sopu tarkoittaa sitä, että valmisteilla on koko julkisen hallinnon historiallinen rakennemuutos. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta muutos koskee lähes neljännesmiljoonaa työntekijää. Isot asiat, kuten tulevaisuuden kunnan rooli, rahoitus ja henkilöstön asema, ovat ratkaisematta. Nyt tarvitaan malttia ja kestäviä ratkaisuja. Paniikkiratkaisut, kuten laajat ulkoistamiset, eivät ole oikea toimintatapa, sanoi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen lauantaina Vaasassa.

JHL:n toimialajohtajaa komppaa myös Kuntaliitto, joka on varoittanut kuntia tekemästä pitkiä ulkoistussopimuksia. Sote-alueiden aloittaessa vuonna 2019 on huolehdittava siitä, että kuntien koko sote-henkilöstö siirretään itsehallintoalueiden palvelukseen, heidät pidetään kunta-alan työehtosopimuksen piirissä ja eläketurvansa Kevassa. Laadukkaat tukipalvelut ovat olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjua, siksi niiden tekijät ansaitsevat muutoksessa tasaveroisen kohtelun.

– Muutoksen rehti valmistelu yhdessä henkilöstön kanssa vaikuttaa työmotivaatioon ja auttaa sitoutumaan tulevaan muutokseen. Henkilöstölle on annettava myös mahdollisuus lisä- ja uudelleenkoulutukseen, jotta sijoittuminen uuteen järjestelmään olisi sujuvaa, Asara-Laaksonen painotti.

Nyt kaikkien osapuolten on sitouduttava uudistuksen läpivientiin. Itsehallintoalueille pitää varata rahaa tulevia toimenpiteitä varten. Hallituksen säästötavoite hakea edelleen miljardin säästöjä kunnista uhkaa palvelujen laatua ja koko uudistuksen tavoitetta taata tasavertaiset palvelut kaikille kansalaisille. Vastuulliset kunnat ovat jo nyt tehneet päätöksiä, että eivät mm. rajaa jokaisen lapsen päivähoito-oikeutta eivätkä kasvata ryhmäkokoja.

Asara-Laaksonen muistutti myös siitä, että kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat jo nyt sitoutuneet kehittämään kuntapalveluiden tuloksellisuutta monivuotisella kunta-alan työelämän kehittämisohjelmalla, Kuntekolla.
– Kunteko on vahva viesti myös maan hallitukselle: työelämän kehittämisellä saadaan paljon parempaa jälkeä kuin pakkolakeja säätämällä ja työntekijöiden palkka- ja työehtoja heikentämällä.

Pakkolait nakertavat tasa-arvoa

JHL:n toimialajohtaja suomi Sipilän hallituksen keskiviikkona antamaa pakkolakiesitystä kovin sanoin.
– Tämä olikin odotettavissa, kataluus ja sanojen pyörtäminen. Nyt pakkolaeista onkin tulossa pysyviä. Hallitus on tehnyt arvovalinnan, jossa lait iskevät toimeentuloa heikentäen pahiten julkisen sektorin pienipalkkaisiin työntekijöihin. Tämä on irvokasta tilanteessa, jossa yritysten omistajat valmistautuvat jättisuuriin osingonjakoihin.

Pakkolakiesitykset rikkovat paitsi sopimusvapautta, myös työntekijöiden yhdenvertaisuutta. Ne rikkovat perustuslain henkeä kohdistumalla tasa-arvovaatimuksen vastaisesti eritoten naisiin.
– Nyt on ponnisteltava määrätietoisesti, että saadaan aikaiseksi laaja työmarkkinaratkaisu, jonka ehtona on pakkolakien poisvetäminen, Asara-Laaksonen sanoi.