Kunnat voivat lievittää hallituksen iskujen vaikutusta työelämään

”Suomen kuntapäättäjien ei tarvitse alistua hallituksen kiristyspolitiikkaan, vaan kunnissa voidaan päättää monista asioista paikallisesti. Koska Sipilän hallitus ei ole kyennyt panostamaan työelämän laatuun ja tasa-arvoon, kunnat voivat itse omilla ratkaisuillaan lievittää maan hallituksen iskujen vaikutusta ihmisiin.” Näin totesi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen keskiviikkona Nokialla, jossa hän tutustui kaupungin työpaikkoihin sekä tapasi liiton jäseniä ja kaupungin johtoa.

Asara-Laaksosen mukaan rohkaisevaa on se, että esimerkiksi varhaiskasvatuksessa joukko kuntia, viimeisenä mm. Tampere, ei ole rajaamassa lasten päivähoito-oikeutta eikä kasvattamassa ryhmäkokoja. ”Nämä kunnat ovat ajatelleet lapsia, vanhempia, työntekijöitä ja myös palvelujen laatua. Tämä on vastuullista valmistautumista myös sote-uudistukseen. Nämä päätökset ovat kunnallisen demokratian voittoja!”

Valtiovallan pitää näyttää mallia hyvästä johtamisesta ja oikeudenmukaisuudesta. Valitettavasti hallitusohjelmassa ja -toimissa ei näy lainkaan tasa-arvo, vaan vastuuton ja katala johtaminen. Ratkaisujen vaikutuksia ei osata arvioida ja siksi hallitus joutuu peruuttamaan räikeimpiä päätöksiään, viimeisenä eläkeläisiin kohdistetut leikkaukset.

”Seuraavaksi hallituksen pitää perua työelämään kohdistuvat pakkolait, joiden vaikutukset erityisesti tasa-arvoon ja julkisen sektorin pienipalkkaisten toimeentuloon ovat kestämättömiä. Lisäksi ne rikkovat myös sopimusvapautta. Tämä on irvokasta tilanteessa, jossa yritysten omistajat valmistautuvat jättisuuriin osingonjakoihin”, sanoi Asara-Laaksonen.

Nyt tarvitaan malttia ja kestäviä ratkaisuja. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat sitoutuneet kehittämään kuntapalveluiden tuloksellisuutta monivuotisella työelämän kehittämisohjelmalla, Kuntekolla. Paniikkiratkaisut, kuten laajat julkisten palvelujen ulkoistamiset, eivät ole oikea toimintatapa ja myös Kuntaliitto on varoittanut kuntia tekemästä pitkiä ulkoistussopimuksia. ”Ulkoistaminen ei ole kehittämistä; tuloksellisuuden kehittäminen on.”

Suomessa on tehtävä töitä työttömyyden vähentämiseksi. Sote-uudistus koskee melkein neljännesmiljoonaa sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaista, joten nyt on huolehdittava siitä, että kuntien koko sote-henkilöstö siirretään itsehallintoalueiden palvelukseen nykyisillä voimassa olevilla työ- ja eläke-eduilla. Laadukkaat tukipalvelut ovat olennainen osa sote-palveluketjua, ja myös niiden tekijät ansaitsevat muutoksessa tasaveroisen kohtelun.

Suomen vahvuuteen – osaamiseen ja koulutukseen – kohdistetaan tuhoisia leikkauksia. Asara-Laaksonen toteaa tämän aiheuttavan lisää työttömyyttä sekä heikentävän työelämän laatua. Niin koulutus- kuin tukijärjestelmienkin tulisi helpottaa uuden osaamisen hankkimista, ei estää sitä. ”Hallituksen aie leikata aikuiskoulutustuki puoleen on erittäin lyhytnäköistä eikä tue sote-tavoitteita. Vaikka hallitus puhuu työllistymisen helpottamisesta, se tekee kaikkensa vaikeuttaakseen ihmisten joustavaa siirtymistä työpaikasta ja ammatista toiseen. Erityisesti pieni- ja keskituloisten naisten mahdollisuudet täydentää ammattitaitoaan aikuiskoulutuksen kautta vaikeutuvat.”

Asara-Laaksonen muistuttaa, että ay-liike tavoittelee työmarkkinoille kokonaisratkaisua, jolla pakkolait ja työntekijöihin kohdistuvat suoneniskut voidaan välttää. Paikallista sopimista voidaan työehtosopimuksiin pohjautuen laajentaa, jos ratkaisun osana vahvistetaan paikallisten luottamusmiesten asemaa ja oikeuksia. JHL:n luottamusmiehet ja paikalliset aktiivit ovat koulutettuja ja osaavia vaikuttajia. Pitkäjänteinen yhteistoiminta ja avoin tiedonkulku ovat avaimet tasapuoliseen paikalliseen sopimiseen henkilöstön ja työnantajan kesken,” AsaraLaaksonen kiteytti.