JHL:n Asara-Laaksonen: Ihmiset tarvitsevat palkan jolla tulee toimeen
Vilkastunut julkinen keskustelu työelämän parantamisesta ja minimipalkkalainsäädännöstä on erittäin tervetullutta, kiittää ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.
– Onkin korkea aika puhua siitä, miten edistetään jokaisen oikeutta työhön ja turvattuun toimeentuloon.
Asara-Laaksonen muistuttaa, että Suomessa on paljon pienipalkkaisia työntekijöitä, jotka ansaitsevat alle 1 700 euroa kuukaudessa. On myös aloja, joilla ei ole omaa työehtosopimusta eikä siten myöskään vähimmäispalkkaa.
Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukaan kohtuullinen palkka on 60 % kunkin maan kansallisesta keskipalkasta.
– Jos Suomi vihdoinkin sitoutuisi tähän säännökseen, jokaiselle pitäisi maksaa vähintään 10 euron tuntipalkkaa tai 1 700 euroa kuukaudessa.
– Vähimmäispalkkojen nouseminen lisäisi myös tasa-arvoa, koska pienipalkkaisten enemmistö on naisia.
Vähimmäispalkka ei rapauttaisi työehtosopimusjärjestelmää, vaan jopa vahvistaisi sitä, Asara-Laaksonen arvioi.
SAK:n tavoite on, että työehtosopimusten vähimmäispalkka olisi 1 800 euroa kuukaudessa. Toiseen suuntaan vetävät monet oikeistopoliitikot ja virkamiehet, jotka rummuttavat matalapalkkatyön lisäämistä keinona vahvistaa valtiontaloutta.
– Se keino ei kerta kaikkiaan toimi. Matalapalkkatöiden runsastuminen vain lisäisi eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Ostovoima ja kotimarkkinat kärsisivät.
– Samalla merkittävä osa palkkakustannuksista siirtyisi työnantajilta valtion ja veronmaksajien itsensä maksettavaksi, koska matalapalkkaiset ihmiset joutuvat täydentämään toimeentuloaan sosiaaliturvan avulla.
Työehtosopimusten sitovuudesta on pidettävä kiinni jatkossakin, Asara-Laaksonen toteaa.
– Sen rinnalla kohtuullista palkkaa koskeva säännös olisi keino parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden asemaa.
Vähimmäispalkkojen nousulla voitaisiin myös torjua niin sanottuja keltaisia työehtosopimuksia. Keltaisilla työehtosopimuksilla tarkoitetaan työnantajan perustamien ammattiliittojen tekemiä sopimuksia, joiden tarkoitus on romauttaa palkkoja.
Vuorotteluvapaa uudelleen esiin
Parhaillaan yritetään rakentaa työllisyyttä edistävää ratkaisua kolmikannassa eli hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Asara-Laaksonen toivoo, että tässä yhteydessä otetaan vakavasti työn alle vuorotteluvapaajärjestelmän vahvistaminen.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen selvityksen mukaan mukaan vuorotteluvapaasijaisuudet, työttömyysetuudella opiskelu ja valtiosektorille työllistäminen olivat vuonna 2014 parhaiten työllistäviä työvoimapoliittisia toimenpiteitä.
– Olemme JHL:ssä tienneet tämän, ja siksi olemme pitäneet jo vuosia esillä sekä vuorotteluvapaajärjestelmän säilyttämistä että kehittämistä.
– Opiskelun mahdollistaminen työttömyysturvalla taas on tärkeää muun muassa työelämän murrostilanteissa.
Koko julkinen sektori on valtavan murroksen kourissa nyt ja lähivuosina, Asara-Laaksonen painottaa.
– Ministeriön selvitys on otettava totena hattuun myös maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen jatkopohdinnoissa, kun työllisyyden parantamisen keinoja etsitään.
Lisätietoja: Teija Asara-Laaksonen 040 7706 577
