Tiedote 13.12.2024

AY-LIIKKEELLE KANNEOIKEUS TUKEMAAN TASA-ARVOA

 

Ammattiyhdistysliikkeelle tulee antaa joukkokanneoikeus työsuhteisiin liittyvissä asioissa, vaatii ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.

Toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen
Toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen

– Kanneoikeus on yksi merkittävä keino korjata epäkohtia ja parantaa sukupuolten tasa-arvoa. Kanneoikeudella voitaisiin päästä käsiksi naisvaltaisen alojen epäkohtiin, kuten alipalkkaukseen, nollasopimuksiin, perusteettomiin määräaikais- ja osa-aikatöihin sekä huonoihin työoloihin.

Monessa maassa ammattiyhdistyksillä on jo joukkokanneoikeus. JHL ja muu ay-liike ajoivat sitä Kataisen hallituksen ohjelmaan, mutta vailla menestystä. Kanneoikeus on Suomessa nyt käytössä kuluttaja-asioissa ja elinkeinonharjoittajilla.
– On Suomelle häpeäksi, ettei työelämän vääryyksiin voi puuttua kanneoikeudella. Ay-liikkeen kanneoikeus kuuluu nykyaikaiseen, työntekijöitä arvostavaan työelämään.

Ay-liike haluaakin, että kanneoikeudesta sovitaan myös koko EU:n tasolla. Vaatimuksen menestys riippuu paljolti siitä, millainen toukokuussa valittavasta europarlamentista tulee.

Parlamentin valta on kasvanut, ja sen päätökset todella muuttavat suomalaista työelämää.
– Sinne tarvitaan edustajia, jotka välittävät tasa-arvosta, työntekijöiden oikeuksista ja hyvästä työelämästä. Meppejä, joille myös julkiset palvelut ja julkisen alan työpaikat ovat tärkeitä. Äänestäminen EU-vaaleissa on tärkeää.

Leikkausten tilalle positiivista kierrettä

Valtio leikkaa kunnilta rahaa. Kunnat karsivat ja ulkoistavat palveluja ja lomauttava ja irtisanovat työntekijöitään. Se mitä tapahtuu kunnille, tapahtuu myös naisille, Asara-Laaksonen painottaa.
– Leikkauksilla on suuri vaikutus naisten asemaan.

Kuntapalvelujen määrä ja valikoima vaikuttaa erittäin suoraan naisten työllisyyteen ja toisaalta mahdollisuuteen käydä ylipäänsä töissä läpi työmarkkinoiden.

Lomautukset ja irtisanomiset tarkoittavat myös tulojen pudotusta, kunta-alalla nimenomaan naisten tulojen vähenemistä. Kunta-alan työntekijöistä noin 80 prosenttia on naisia. Tilastokeskuksen mukaan kunta-alalla naisten keskiansio oli vuoden 2012 lopulla 2 803 e/kk ja miesten 3 417 e/kk. Perustehtävissä ansiot olivat selvästi alemmat, noin 2 000 e/kk. Koko työmarkkinoilla naiset ansaitsivat keskimäärin noin 83 senttiä siinä missä miehet euron.

Pieni palkka tietää pientä työttömyyskorvausta ja pientä eläkettä, jolloin tuloerot uhkaavat kasvaa entisestään.
– Tällaista kehitystä ei pidä irtisanomisilla ja lomautuksilla vauhdittaa. Päinvastoin, kehitys pitää kääntää.

Maksuttomat ja edulliset julkiset palvelut ovat tosiasiallisesti merkittävä palkanlisä pienipalkkaisille, Asara-Laaksonen huomauttaa.
– Ilman niitä paine palkankorotuksiin olisi kaikilla aloilla paljon suurempi.

Suomen suuria tavoitteita on nostaa työllisyysastetta ja pitää ihmiset pitempään töissä. Sekä miehet että naiset. Kunnissa on paljon hoivan, hoidon, kasvatuksen, sivistyksen ja puhtaanapidon naisvaltaisia töitä.
– Poliitikkojen pitää olla päätöksissään johdonmukaisia. Julkiset ja hyvinvointipalvelut työllistävät naisia. Samalla ne mahdollistavat kaikille naisille täysipainoisen osallistumisen palkkatyöhön.
– Hoiva- ja muu perhevastuu tahtoo perinteisesti jäädä naisille, ja ilman toimivia julkisia palveluja moni joutuisi jäämään kotiin tai satunnaistöiden varaan. Se ei työllisyysastetta nostaisi.

Palveluja tarvitaan joka tapauksessa, Asara-Laaksonen summaa. Kysymys on siitä, miten ne tuotetaan hyvin ja tuloksellisesti.
– Halutaanko altistaa julkiset palvelut työehtoshoppailulle ja yksityiselle voitontavoittelulle? Sorrutaanko säästöpaineissa ajattelemattomaan, lopulta kalliiksi käyvään ulkoistamiseen tai jopa yksityistämiseen?

Kestävämpää ja kokonaistaloudellisempaa on tuottaa palvelut pääosin kunnan omana työnä. Järjestöjen ja yritysten panosta tarvitaan täydentämään kunnan palvelutuotantoa, ei korvaamaan sitä.
– Tällä tavoin arvostetaan myös palvelujen tekijöitä ja tarvitsijoita. Ja naisten tekemää työtä. Se on osa sitä positiivista kierrettä, jota Suomi tarvitsee nousun polttoaineeksi.

Asara-Laaksonen puhui naistenpäivän tilaisuudessa Hämeenlinnassa lauantaina.

Lisätietoja: Teija Asara-Laaksonen 040 7706 577

Jaa artikkeli

 

Lue lisää