Asara-Laaksonen Iisalmessa: Työajan lyhentämisen lukko auki!

Työelämän laatu on ratkaisevassa asemassa, kun Suomea yritetään kammeta nousuun, painottaa ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.

– Hyvin kohdeltu työntekijä on tuottavampi, ja hyvin johdetun työyhteisön työ on tuloksellisempaa.

 Olennainen rooli tässä on työajalla. Asara-Laaksonen huomauttaakin, että työhyvinvointia tukevalla työaikapolitiikalla on suuri merkitys paitsi työntekijöiden hyvinvointiin, myös työn tuottavuuteen.

Suomessa työnantajat haluaisivat pidentää työaikaa. He ovat jääneet kiinni menneeseen, Asara-Laaksonen toteaa. Siihen viittaa erityisesti heidän halunsa sisällyttää parhaillaan neuvoteltavaan työmarkkinaratkaisuun erilaisia yleisen työajan pidentämistoimia, jotka todellisuudessa eivät lisää työn tuottavuutta.
– Työn tuottavuutta voi parantaa pidentämättä työaikaa. Siksi työaikaan tarvitaan uutta, tulevaisuuteen suuntaavaa  näkökulmaa.

Yleistä työaikaa lyhentämällä synnytetään myös uusia työpaikkoja. Samalla voidaan oleellisesti parantaa pätkä- ja silpputöitä tekevien sekä nollatuntityösopimuksilla työskentelevien asemaa ja toimeentuloa.
– He tarvitsisivat tullakseen toimeen juuri niitä tunteja, joita vapautuisi perinteistä työaikaa tekeviltä.
– Kysymys on työelämän oikeudenmukaisuudesta.

Ruotsissa on useiden vuosien kokemukset kuuden tunnin työpäivästä, Asara-Laaksonen muistuttaa. Muun muassa poissaolot ovat vähentyneet. Göteborgilaisessa vanhainkodissa on käynnissä kokeilu kuuden tunnin työpäivästä palkkaa alentamatta. Alustavien tulosten mukaan työn tuottavuus paranee, työntekijöiden hyvinvointi lisääntyy ja henkilöstön vaihtuvuus vähenee. Norjassa taas ammattiliitto Fagforbundetia johtava Mette Nord on esittänyt siirtymistä kuuden tunnin työpäivään vuoteen 2020 tai 2022 mennessä.

Myös digitalisaatio ja teknologian kehittyminen puhuvat sen puolesta, että työaikoja on voidaan lyhentää ja inhimillistää. Samalla työ jakautuisi nykyistä useammalle, mikä  parantaisi työllisyyttä.

Paikallinen sopiminen avuksi

Työehtosopimusteitse voidaan rakentaa onnistunut paikallisen sopimisen kulttuuri. Silloin voidaan ottaa parhaalla tavalla huomioon työpaikkatason tarpeet työaikaa ja työhyvinvointia kehitettäessä.
– Tänä keväänä valmisteltava paikallisen sopimisen malli voi ratkaisevasti tukea myös pitkäaikaista tavoitetta työllisyyden parantamisesta työaikaa lyhentämällä ja työtä jakamalla.

Yksi malli ei varmasti sovi kaikkialle eikä kaikkiin elämäntilanteisiin.
–  Työntekijälähtöiselle työaikapolitiikalle on tilausta.

Kun työpaikalla kehitetään yhteistoiminnassa työtä ja työoloja, säästyy silkkaa rahaa, Asara-Laaksonen sanoo. On arvioitu, että työhyvinvointiin panostettu euro voi tuoda jopa kuusinkertaisen tuloksen työnantajalle.

Asiantuntijat ovat todenneet, että työhyvinvointi tai sen puute vaikuttaa talouteen miljardien eurojen edestä. Työterveyslaitoksen Työ ja ter­veys 2012 -ra­por­tis­ta ilmenee, että puutteellinen työhyvinvointi aiheuttaa yli 40 miljardin euron kustannukset vuodessa.  Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto puolestaan kuvaa raportissaan ”Menetetyn työpanoksen kustannus” (2014), kuinka sairauspoissaoloista, sairaana työskentelystä, työkyvyttömyydestä, työtapaturmista, ammattitaudeista ja terveydenhoidosta syntyy kansantalouden menetystä vuodessa yhteensä 24 miljardia euroa; kaksi miljardia euroa joka kuukausi.  Eläkelaitos Kevan mukaan työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset kuntasektorilla ovat keskimäärin lähes 11 prosenttia organisaatioiden palkkasummasta.

Kaikki tämä tutkittu tieto osoittaa, että työelämän laatuun ja inhimilliseen työaikaan kannattaa panostaa.
– Ja varsinkin nyt, kun työelämä on valtavassa muutoksessa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Työhyvinvoinnin merkitys kasvaa muutostilanteissa. Taito johtaa ihmisiä ja ottaa heidät mukaan jo uudistusten valmisteluun ratkaisee muutoksen onnistumisen.
– Samalla vahvistuu tunne oikeudenmukaisuudesta, joka on työmotivaation tärkeimpiä perusteita.

Päinvastaiseen suuntaan veisivät maan hallituksen valmistelemat pakkolait. Ne heikentäisivät työhyvinvointia ja samalla tuottavuutta. Kun pakkolait vielä kohtelevat eri työntekijäryhmiä eri tavoin, epäoikeudenmukaisuuden kokemus on suuri. Isoin lasku rapsahtaisi julkisiin matalapalkkatöihin, joiden tekijöistä enemmistö on naisia.

Suomi nousuun sopimalla

Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan pakkolait korvaavasta ratkaisusta. Asara-Laaksonen toivoo, että neuvottelut onnistuvat. Näkymiä selkeyttää hallituksen ilmoitus, että paikallista sopimista edistetään ensisijaisesti työehtosopimusten kautta eikä lakiteitse. Näin paikallinen sopiminen on nyt siirtynyt työmarkkinapöytään.
– On selvää, että mitään neuvottelutulosta ei synny, jos hallitus uhkaa lakitien käyttöönotolla.

Työajan kaavamainen pidentäminen, mitä pakkolait sisältäisivät, ei ole tehokasta, Asara-Laaksonen huomauttaa. Se voi jopa heikentää työllisyyttä ja samalla vahingoittaa taloutta.
– Ei Suomi sillä nouse, vaan ottaa suunnan entistä tiukemmin ojan pohjalle.

Parempi vastaus on työajan fiksumpi käyttö, työehtosopimusten puitteissa.
– Suomeen pitää rakentaa selkeä työaikapoliittinen linjaus.

Asara-Laaksonen puhui lauantaina Iisalmessa Kansantaloutta tasan kaikille – Suomi nousuun  -tilaisuudessa.